Kiroan sen päivän, kun Fazer lanseerasi markkinoille n. vuonna 2000 Suffeli Puff:n. Jäin heti koukkuun. Olen toki syönyt suklaata jossain muodossa koko elämäni, mutta tämä oli vihoviimeinen tikki. Nämä suklaapäällysteiset maissipapanat ovat jotain niin ihanaa, että olen ollut aivan koukussa. Pussi/päivä tahtia on menty kohta 12 vuotta eli voisi kärjistää, että olen Suffeli Puff:lla syönyt itseni ylipainoiseksi;) Jenkeissä haastaisin Fazerin oikeuteen aiheuttamastaan harmista, heh heh.

Tosiaan, pieniä taukoja lukuunottamatta näitä on mennyt pussikaupalla. En uskalla edes laskea paljonko rahaa näihin on mennyt.

Kuten AA-kerholaiset minäkin voisin suklaan osalta todeta, että: "Olen T. ja olen suklaaholisti". En osaa syödä suklaata pala kerrallaan hitaasti nautiskellen, vaan sitä menee pussi tai levy kerralla, eikä siihen kauan aikaa kulu, kun pussi on tyhjä. Voinko elää ilman suklaata - ehkä, mutta se on sitten ei yhtään palaa tai sortuminen välittömästi. Katotaan miten tämän osalta alkaa sujua.

Toinen paheeni on ollut jäätelö, Ingmanin vaniljatoffee jättituutti monta kertaa viikossa. Joten vaikka syön suhteellisen terveellisesti nämä kaksi siihen päälle tekevät sellaisen lisäkaloripläjäyksen, ettei kiloja tarvitse ihmetellä.

Onneksi en pidä juustoista, viinerit ja muut keksit ja pullat eivät myöskään ole olleet ongelma. Syön jos tarjotaan, itse en osta juurikaan ja keksit säilyvät kyllä kaapissa kuukausikaupalla.

Olen suonut itselleni tähän laihdutusprojektiin yhden karkkipäivän, joka on lauantai. Silloin saan syödä herkkuja, jos haluan. Kokemuksesta tiedän, että kun siihen antaa luvan, ei aina tee niitä edes mieli silloinkaan.

Huh, no mä lähden nyt jatkamaan puutarhan pensaiden leikkausta.